Diablogi

Sisällysluettelo | Edellinen | Seuraava

Blogien käyttö opetuksessa ei ole mikään uusi juttu, vaikkakin Suomessa se ei liene vielä kovin yleistä. Röngäs (2007) listaa blogien opetuskäyttöä käsittelevässä wikissään seuraavia käyttötarkoituksia blogeille.

Opettajalle blogi voi olla

• oppimispäiväkirja, missä luodataan omaa roolia ja kehittymistä opettajana
• työpäiväkirja, töiden suunnitteluun, ideoiden tallentamiseen ja ajatusten jäsentämiseen
• yhteistyötila, oman porukan kehittelyalusta milloin milläkin teemalla
• varaventtiili
• verkkoyhteisö, joka kokoaa yhteen erilaiset yhteisiä mielenkiinnonkohteita omaavat ihmiset
• ohjauksen väline
• kurssin verkkosivu ja tiedotuskanava
• varasto kaikelle sille, mikä täytyy pitää tallessa (vrt. muistikirjablogi)
• verkkokurssialusta, paikka, mihin oppijakson voi rakentaa perinteisempien oppimisympäristöjen sijaan

Opiskelijan käytössä blogi on

• oppimispäiväkirja, johon kerätään vaikkapa koko kurssin asia
• tehtävävihko
• opiskeluprojektien ja -töiden kehitystyökalu itselle ja ryhmälle (kuten tämä blogi)
• kurssialue
• opintokirja, mihin voidaan kerätä vaikka koko opiskelu-uran olennaisimmat asiat aika/aihejärjestykseen

Myös Downes (2004) löytää samoja piirteitä muutaman vuoden takaisessa artikkelissaan. Hänen mukaansa blogeja voidaan käyttää mm. korvaamaan perinteinen kurssin kotisivu, koordinoimaan kurssilla tapahtuvaa keskustelua ja luomaan näin yhteisöllisyyttä opiskelijoiden kesken, seminaarien ym. ryhmätyötilana (vrt. ryhmäblogi) ja oppimispäiväkirjana. Parhaimmillaan blogit ovat opetustilanteissa, joissa henkilökohtaisuus ja yhteisöjen synnyttäminen ovat ominaisia.

Kokeilimme tämän harjoitustyön yhteydessä blogin toimivuutta nimenomaan ryhmäblogina harjoitustyön työstämisessä ja toisaalta pienimuotoisena tutkimusblogina tutkielmassa, jonka aiheena on blogit. Ryhmämme blogi, diablogi, löytyy osoitteesta http://diablogi.wordpress.com. Jo aiheestakin johtuen blogi palveli tarkoitustaan. Käyttöönottovaiheessa tutustuttiin käytännössä siihen kuinka blogin perustaminen etenee aina tunnuksen ja tilin luomisesta oman teeman ja ulkoasun muokkaamiseen. Keskinäinen keskustelu, kommentit, suunnitelmat ja lopulta varsinainen teksti, toisin sanoen koko työprosessi, tallentui johdonmukaisesti blogiposteihin ja -sivuille. Toisen tekemää tekstiä saattoi prosessin aikana käydä kommentoimassa tai vaikka muokkaamassa suoraan tekstiin. Oman osan työstämisvaiheessa tulleet ideat kirjattiin viesteihin ja kommentteihin. Viestit kategorisoitiin osa-alueiden mukaisesti, jolloin kutakin osa-aluetta työstettäessä oli helppo löytää kyseiseen kohtaan liittyvät viestit.

Työryhmän ulkopuolisia viestejä ei blogiin juuri tullut, mikä johtui luultavasti työstövaiheen lyhytaikaisuudesta ja toisaalta blogin vähäisestä eliniästä. Emme juuri markkinoineet blogia työprosessin aikana, joskaan emme sitä myöskään sulkeneet. Laajemman yhteisön kokoamiseksi olisi pitänyt olla aktiivisempi myös muiden blogien suuntaan.

Muistiin:

Tuntemattoman suuruuden päättynyt blogi blogitutkimuksesta: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/blogresearch/index.htm

Jere Majavan Piirtoheitin: Kohti avointa oppimista: Henkilökohtaiset weblogit opetuksessa http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm

Anne Röngäs, Blogien opetuskäyttö: http://opeblogi.blogspot.com/