Diablogi

Sisällysluettelo | Edellinen | Seuraava

Majavan (2006) mukaan blogien luokittelua voidaan tehdä, mutta koska blogien ideaan kuuluu uusien käyttötapojen kehitteleminen jatkuvasti, olisi syvällisempi luokittelu vain väliaikaista. Siksi tässä nostetaan esiin malleja, joilla blogeja käytetään tämä päivänä. Li (2005, 38–39) jakaa blogit kolmeen kategoriaan: suodatinblogit, henkilökohtaiset blogit ja tietoblogit. Brooks et. al. (2004) nimeää tyypit puolestaan suodatinblogien ohella muistikirjoiksi ja julkaisuiksi. Suodatinblogit edustavat tavallaan blogien perustyyppiä. Suodatinblogien kirjoittajat tavallaan suodattavat, kuluttavat, tarkkailevat ja analysoivat ison määrän mediainformaatiota ja tuottavat niistä sitten suodatettuja blogikirjoituksia. Kiinnostavilta sivustoilta kootaan asiaan yhteen kirjoitukseen asiaan johdattavilla viitteillä ja linkeillä varustettuna. (Mortensen & Walker, 2002, 249)

Henkilökohtaiset blogit, kuten muistikirjablogit ja verkkopäiväkirjat, pääsääntöisesti raportoivat kirjoittajan elämänmenoa. Muistikirjablogeihin kerätään muistiin asioita, päiväkirjoissa kerrotaan arkisista asioista. Poliittiset blogit muistuttavat usein ulkoisesti päiväkirjablogeja tai muistikirjoja, vaikka niiden syvällisempi funktio on yleensä kansalaisiin vaikuttaminen, mistä johtuen ne eivät ole päiväkirjamaisen subjektiivisia (Wijnia, 2004). Poliittiset blogit voivat avoimina ollessaan tuoda ihmiset lähemmäksi poliitikkoja kun heille annetaan mahdollisuus kommentointiin (Majava, 2006, 27). Maailmanlaajuisesti Yhdysvaltain presidentinvaalit vuonna 2004 olivat ponnahduslauta poliittisten blogien esiinmarssille. Suomessa poliittiset blogit alkoivat yleistyä vuoden 2006 presidentinvaalien aikaan, ja viimeistään eduskuntavaalit 2007 vakiinnuttivat niiden aseman tasavertaisena mediana muiden medioiden rinnalla. Henkilökohtaisiin blogeihin kuuluvat myös ne blogit, joita käytetään esimerksiksi novellien ja tarinoiden harjoituskirjoittamiseen.

Tietoblogit (knowledge blog) puolestaan keskittyvät muutamiin harvoihin aiheisiin ja sen ympärillä pyörivään tietomäärään. Tietoblogien kategoriaan kuuluvat tutkimusblogit ja julkaisublogit. Tietoblogeissa kirjoittajan näkökanta tuotettavaan sisältöön on lähinnä objektiivinen.

Tutkimusblogi toimii Majavan (2006, 33–34) mielestä useassa roolissa. Ensisijaisesti se on muistiinpanoväline, johon laitetaan muistiin uudet ajatukset, linkit, lähteet ja muu tutkimusmateriaali niin, että niitä voi tarkastella myöhemmässä vaiheessa. Samalla materiaali on muiden nähtävillä ja kommentoitavana, ja sitä kautta tutkija voi saada arvokasta tietoa aiheesta. Toisaalta tutkimusblogin kautta voi reflektoida kehitystyön alla olevia raportteja, jolloin paitsi saadaan kommentteja laajalta yhteisöltä, myös suojataan oma tutkimusidea julkaisemalla se. Lisäksi tutkimusblogi toimii verkostoitumisen kanavana muiden asiasta kiinnostuneiden kesken. Blogeilla voidaan välittää tutkimustietoa eri piireihin kuin kirjoittamalla tutkimusartikkeleita (Mortensen & Walker, 2002, 261–269).

Blogien opetuskäyttö ja yritysblogit ovat kokonaan omat lajinsa ja niitä tarkastellaankin tarkemmin luvuissa 6 ja 7. Opetuskäytössä blogien avulla voidaan esimerkiksi herättää syvällisiä keskusteluja ja organisoida tiedon kehittämistä ja jakamista (Wijnia, 2004). Yritysblogit taas mahdollistavat luontevamman yhteyden yrityksen ja asiakkaiden välillä.

Jaottelua tehdään myös käytettävän tekniikan tai julkaisusisällön mukaan (Edelman & Intelliseek, 2005, 20). Moblogi on pääsääntöisesti mobiililaitteella ylläpidettävä blogi. Vlogin sisältö muodostuu videoleikkeistä ja kuvablogin kuvista. Ryhmäblogin kirjoittajana toimii ryhmä ja mainosblogi (adverblog) on blogi, jota käytetään mainostamiseen. Toisaalta ryhmäblogi voi olla hyvin myös tutkimusblogi tai julkaisu. Valokuvablogi puolestaan voi olla paitsi kuvienjakokanava myös tietoblogi valokuvauksesta (Wijnia, 2004). Jaottelu ei siis ole mitenkään yksiselitteistä ja muuttuu alituiseen, kun erilaisia käyttötarkoituksia kehitetään ja uusia keksitään.