Diablogi

Sisällysluettelo | Edellinen | Seuraava

Majavan (2006, 5) mukaan teknisellä tasolla blogit ovat verkkosivustoja, joita tyypillisimmin ylläpidetään helppokäyttöisen käyttöliittymän kautta. Tavallisista nettisivuista blogit eroavat kuitenkin siinä, että niiden kautta paitsi julkaistaan tietoa, myös vastaanotetaan sitä (Wijnia, 2004). Blogeilla on siis keskusteleva rooli verkkoviestinnässä. Suurinta osaa blogeista ylläpidetään erilaisten blogiohjelmistojen avulla, joissa on mietitty valmiiksi toiminnot julkaisemiselle, kommentoinnille ja uutisviran tuottamiselle.

Kilven (2006) ja Downes:n (2004) mukaan blogin perustaminen lähtee liikkeelle päätöksestä sijaitseeko blogi omalla tai vuokratulla palvelimella vai jonkin olemassa olevan palveluntarjoajan palvelimella. Omalle palvelimelle blogin voi perustaa asentamalla esimerkiksi WordPress:n avoimeen lähdekoodiin perustuvan blogiohjelmiston, joka toimii GNU GPL -lisenssillä (WordPress, 2007).

Helpoimmalla ja halvimmalla kuitenkin pääsee, jos liittyy jonkin ilmaisen palveluntarjoajan asiakkaaksi ja perustaa blogin sen tarjoaman palvelun kautta (Li, 2005, 29). Ilmaisen blogipalvelun tarjoavat mm. Blogger, WordPress, Vuodatus.net (Rinta, 2007) ja LiveJournal (2007). Suurin osa blogeista on tehty erilaisten palveluntuottajien alustoille.

Käytännössä ilmaisen blogipalvelun saa käyttöönsä luomalla johonkin edellä mainittuun palveluun oman tunnuksen. Tunnusta kannattaa miettiä tarkkaan sillä useimmiten se, riippuen tietysti käytettävän palvelun ehdoista, on samalla osa blogin verkkotunnusta. Tosin esimerkiksi WordPress:n palveluihin voi rekisteröidä useamman blogin samalle tunnukselle.

Olipa alusta mikä tahansa, blogin ylläpitäminen onnistuu jatkossa internetin yli selaimen kautta. Blogin perustamisprosessi etenee seuraavaksi blogin ulkoasun valintaan ja blogikohtaisten asetusten tekemiseen. Ainakin WordPress ja Blogger sisältävät erilaisia teemoja joista ulkoasun voi valita itselleen. Teemoja voi jonkin verran muokata, mutta pääsääntöisesti muokkaaminen on hyvin rajoitettua. Sallittua voi olla esimerkiksi bannerin kuvan vaihtaminen tai värien muuttaminen. Esimerkiksi Bloggerissa voi ilmaiseksi muuttaa mallista riippuen vaikka koko sivuston värimaailman (Blogger, 2007).

Ilmaispalvelut eivät kuitenkaan salli samanlaisia muokkausmahdollisuuksia kuin omalle palvelimelle asennettu blogiohjelmisto. Useimmissa palveluissa on mahdollista ostaa erilaisia muokkausmahdollisuuksia lisäpalveluna (Li, 2005, 29). Esimerkiksi WordPress:n blogipalvelusta on mahdollista ostaa itselleen oikeus liittää oma css-tyylitiedosto blogiin, jolloin mahdollistuu täysin omannäköisen blogin rakentaminen (WordPress, 2007). Toisaalta kovin moni käyttäjistä ei osaa tai edes halua muuttaa sivustonsa ulkonäköä tarjolla olevista sivustomalleista (Scheidt & Wright, 2004).

Omalla palvelimella sijaitsevaan blogiin voi tietenkin tehdä muokkauksia juuri niin paljon, kuin oma tekninen osaaminen antaa myöten. Useimpien avointen ohjelmistojen takaa löytyy myös yhteisö, joka tarjoa uusia osia, teemoja ja tukea oman palvelun ylläpitäjälle.

Ja sitten kirjoittamaan. Raittila (2007) listaa Nettibisnes.info -blogissaan ohjeita tehokasta blogikirjoittamista silmällä pitäen. Vinkit on hyvä vilkaista läpi, vaikkei samaa mieltä olisikaan. Hyvä teksti on helposti silmäiltävää, ei liian yksitoikkoista ja tärkeät asiat on korostettu. Pitkät tekstit on pätkitty kuvaavilla alaotsikoilla. Käytetty fontti on luettavaa. Suurelta osin vinkit liittyvät kaikkeen verkkokirjoittamiseen, eivät pelkästään blogeihin.